Pirtsakkaa pakkasporstaita (=torstaita)!
Itse asiassa mä olen tällä viikolla miettinyt elämää aika tavalla. Haluuttekste kuulla tai paremminkin lukea mistä syystä näin? Jos ette, niin skipatkaa seuraavaan viikkoon :D
Jostain kumman syystä olen itse itseni kanssa ollut tosi väsynyt viime aikoina, ihan fyysisestikin ja vähän mielikin ollut maassa, vaikka siihen ei ole ollut suoranaisesti tai varsinaisesti edes mitään syytä? Ehkä mä olen funtsinut tätä koko olemassaolon ihmetystä <3 Vointi on muuten ollut ihan kondiksessa - oikeestaan paremmin ei voisi olla, ehkä? Ja mulla on ollut kivaa äksönii, ehkä vähäsen kiirustakin. Tänään sain tiitsain labra-arvot ja ne kyllä kertovat myös kivaa tarinaa, että kunto on kohillaan <3 Mutta, voi elämän kevättä! Käytiin tiistaina kylässä yksillä ystävillä ja heille on syntynyt vauva reilu kuukausi sitten. Tavattiin tuo niin pieni ja suloinen ihmisen alku - poika sellainen. Mulle tuli ihan hassun outo fiilis, kun sain tuon pienen ihmeen syliini? Ekaksi alkoi soimaan päässä Dave Lindholmin... se just!
"Pieni ja hento ote ihmisestä kiinni
Aivan sama tunne kuin koskettava tuuli
Pieni ja hento ote - siinä kaikki
Olemisen riemu ei ravistele olkapäitä…
Runoilijan kehto ei ole ruusuista tehty koskaan
Hiljaisuuden huntu ei milloinkaan petä kuulijaa
Mikä nämä yhdistää? Rakkaus suureen elämään"
Oikeesti funtsasin, että on se kyllä ihmeellistä tää koko elämisen kaari ja miten pienestä kaikki alkaa - miten se elää - muuttuu - kasvaa - kokee - tuntee - rakastaa etc. etc. Ja miten taas kaikki joskus loppuu - luonnollisesti tai sattumanvaraisesti? Mulla on koko viikon vilistellyt verkkokalvoilla kuin filminpätkänä eri näkemiäni ihmisiä (tuntemattomia) tän hullunkurisen elämäni ajalta - toisia onnellisina ja iloisina - toisia surullisina ja särkyneinä? Viime yönä näin unta ihan mahdottoman upeista revontulista, jotka loimusivat niin, että valaisivat koko kylän :D Tarviskohan jo tilata aikaa muuallekin kuin Proffalle....
Mutta, yhtäkaikki, paljon paljon onnea mä toivon näille ihanille tuoreille vanhemmille ja pikkumiehelle <3 Hyvää ja ihanaa elämää <3 Toivottavasti minäkin saan olla monessa mukana, kun pikkujäbä kasvaa!
Tänään tapasin Proffan ja tätäkin tapaamista jäin pohtimaan. Hän oli tosi iloinen tilanteestani ja antoi mulle älyttömästi taas voimia - oikeanlaista energiaa jatkaa tätä matkaa <3 Funtsittiin yhdessä mennyttä ja ootellaan tulevaa :) En voi sanoin kuvailla kuinka mahtava lääkäri ja ihminen hän onkaan? Kumpa tietäisittekään! Tai kumpa jokainen vakavasti sairastunut saisi kohdalleen hänen kaltaisensa <3 Kiitos Proffa, olet maailman paras!
Tämmösiä kohtaamisia tällä viikolla tän yhden elämässä - ihania ja valostuttavia sellaisia <3
Lämpöö - Valoo - Rakkautta <3 Koittakaahan tareta pakkasessa - weekendinä lauhtuu.
Biisivalinta Dave Lindholmin 'Pieni ja hento ote'
https://www.youtube.com/watch?v=p5Rj2Y0rFUo
Kommentit