Tervehdys pitkästä aikaa!

Hupsista ompa aika rientänyt! Ihan mahoton touhotus ja vouhotus ollut päällä koko alkukesän. Nöyrin anteeksipyyntöni teille kaikille, jotka käytte tädin blogia kurkkailemassa 😘 

Niin se tosiaan on juhannuksetkin jo vietetty ja kovaa vauhtia heinäkuuta juostaan. Viikon päästä jäämme myös lomille, ihanaa! Juhannukset täällä möksällä sujui tosi mukavasti ja melko tavalla työn touhuissa. Meitä oli pieni viiden hengen porukka, mutta sitäkin innokkaampi puusavottajengi 😁 Siinä kuulkaas moottorisaha lauloi ja klapia syntyi ihan olan takaa. Olin Jerryn kanssa myös ennen juhannusta alkuviikosta kaksin kärräämässä lahjaklapia kolmisen peräkärryllistä tänne. Nyt kelpaa saunoa koko talven ja tietty ekaksi kesänkin. Yksi ikävä asia valitettavasti on ilmaantunut hoodeillemme, nimittäin liiterin edustalla oli kyy, joka sai tosin huutia kirveestä... Onnekseni oltiin juuri silloin Jerryn kanssa lenkillä.

Meillä teetätettiin aikas iso pihaprojekti kotosalla, siinäkin on vierähtänyt melkoinen tovi kaikkea puuhastellessa. Nyt on ihanasti aidattu piha ja puronvarsiterassi. Sain myös haaveilemani keinun etupihalle, jossa tädin kelpaa kölliä ❤️ Ja saahan siinä muutkin tietty nautiskella olostaan 👍🏻

Kantasolusiirron ja kaiken sen jälkeisten kauhunsekaisten kuukausien jälkeen olen saanut onnekseni viettää mitä ihanimpaa aikaa ihoni ja sairauteni kanssa. En oikein voi millään tavoin kuvailla sitä kiitollisuutta mitä juurikin nyt koen. Tauti on pysynyt jostain syystä poissa. Mutta, se on tehnyt minusta pelokkaan ja huomaan yhä useammin ajattelevani huomista - ylihuomista - seuraavaa viikkoa - kuukautta jne. jne. jne. Pelkään ihan hitosti, että mitä jos? Että milloin ehkä? Että kuinka mä enää selviän? Osittain tämän takia kävinkin siellä psykologin juttusilla. Meillä oli hyvät ja antoisat hetket hänen kanssaan. Olen siunattu myös siksi, että sain tälläistäkin apua.

No, mutta siis sen suurtakin suuremman haaveen, että saisin elää sairaudeasta vapaana lisäksi, on mulla ollut haave omasta kajakista. Siitä vapaudesta, että yksin pääsisin aina silloin tällöin omien ajatuksieni kanssa vesille. Uusille tuntemattomille vesille, mahtavan ja upean luonnon helmaan ja omin avuin. Pitkään olen ihmetellyt millaisen kajakin jaksaisin yksin auton katolle ja sieltä vesille nostaa. Nyt, se onnistuu. Töissä pojat keksivät mulle ihan mahtavan vaihtiksen, nimittäin ilmatäytteisen kajakin. Oih, se on ihana ja painaa vain 16 kg. Sen laukun jaksan kantaa rantaan kuin rantaan. Tänä aamuna kävin testaamassaja todella vakaa ja kiva peli 🙏🏻😍 Olen itse asiassa aivan hurmiossa tästä melonnasta nyt. Joogan jälkeen toiseksi paras hobby ikinä!

Tälläistä tällä kertaa. Toivotan kaikille mahtavaa viikonvaihdetta ja ihanaa kesää. Lämpöö - Valoo - Rakkautta toivottelee Tuiskunne

Biisivalinta.... Sielun Veljet ja mikäs muu kuin ' Kanoottilaulu'

https://youtu.be/Pbq6uvTfY4s