Keskiviikko aamupäivää! Tuli just telkusta tuo Soft Embo mainos - siinä sanovat 'olet saanut syntymälahjaksi ihon'. Niimpä niin. Toivottavasti mun iho uusiutuu nyt tällä reissulla ihan täysin - hitot syntymälahjasta.

En nukkunut oikeestaan juurikaan yhtään ja huom sitten! En kirjoita siitä siksi, että valittaisin tai kaipaisin siihen myötätuntoa - se on kuitenkin nyt pieni murhe tässä kaikessa. Kello 6:00 kävi yöhoitaja laittamassa nesteytyksen ja sen jälkeen nukahdin, jopa niin syvään uneen, että labrahoitajan tullessa ja huhuillessa huomenia kello 8:00 - luulin näkeväni unta :D

Aamujumpat tein heti aamiaisen jälkeen - fyssari eilen sai minut todellakin motivoiduksi, että pienikin liikkuminen täällä tämän eristyksen aikana on enemmän kuin hyödyksi kunhan vaan jaksaa! En todellakaan halua mitään keuhkokuumetta tai muuta vastaavaa. Tänään hän tuokin minulle käsi- ja nilkkapainot sekä 'lukkarin'. Noi mun omat jumppaliikkeet ovat kuulemma ihan hyvät, mutta jotain niiden lisäksi vielä.

Tässä istun nyt katsellen kellertävän punertavaa taivaanrantaa ja pilvistä maisemaa. Eka sytostaatti tippuu - tästä se siis lähtee! Lääkäri kävi ja sanoi, että nyt mennään eikä meinata :D Seuraava tulee sitten klo 13:00. Nämä sytot siis tappavat mun oman verisolun tuotannon kokonaan. Perjantaina alkava 3 pv:n seerumitiputus (kaniseerumia...) tappaa kuulemma viimeisetkin solut. Tämä mahdottoman iso tehonesteytys suojaa elimistöä - lähinnä munuaisia ja maksaa näiden myrkkyjen rinnalla. Tiistaina sitten tiputetaan luovuttajan verisolut kasvamaan tyhjään luuytimeen. On tämä niin huikeeta lääketiedettä, enhän minä voi käsittää varmaan miljoonas-triljoonasosaakaan tästä???

Täällä on kyllä niin mahdottoman ihana henkilökunta, ETTÄ! Olkoon sitten laitoshoitaja - perushoitaja - sairaanhoitaja - lääkäri kuka hyvänsä. Mulla onkin jo monta suosikkia <3 Yksi Aasiasta kotoisin oleva setä tuo aina ruokaa iltapäivästä ja illasta. Eilen tosiaan näki, kun söin Lennartin tuomia hedelmän paloja - niin kysyi kuka sinulle tuo nuo? Minä tuo sina mita sina haluat ja pilkko ne sinu valmis sano vaan mita sina tahtoo :) Voi miten liikkis ja aina hymyssä suin. Sitten mulla on kaksi omahoitajaa, toisen kanssa turistaan aina ummet lammet. Nauravat, että olen sellainen satutäti hyvässä mielessä... Eilen tunsin olevani erityinen, kun tämä kiva omahoitaja sanoi, että minulle on helppo olla ystävällinen ja seuraksi... Aatelkaa, että he oikeesti jäävät tänne pitämään seuraa, jos heillä on suinkin aikaa ja aina on jonkun verran. Kyllä minä sanon, että kunnioitukseni sairaanhoitohenkilöstöä kohtaan vaan kasvaa - niin ettei enää kyllä pelkkä hatunnosto tai kiitokset riitä! Mieletöntä - niin tärkeää työtä vuorotyössä ja asenteella, että olemme sinua palvelemassa, kun sinä olet täällä eristyksissä????? Kyllähän minä aina muistin Syöpätautien Klinikallakin niitä ihania hoitajia ja Proffaa! Lähettelin hedelmiä ja suklaata jne. Tähän saumaan on pakko kyllä myös todeta, kuinka onnellinen olen sielläkin tapahtuneesta hoidosta, että minulla oli aina sama lääkäri - Proffa. Mun onkin helppo sanoa, että toivoisin kaikkien vakavasti sairaiden saavan yhtä hyvän lääkärin kuin minulla oli tuossa naapurissa :) Sillä on niin suuri merkitys näissä tilanteissa.

Valokuvauskohteet ovat melko vähissä täällä, niin otin huvikseen kuvan Lennartin tuliasista - maukkaista ja värikkäistä sellaisista :D Kivaa keskiviikkoa kaikille - lämpöö, valoo ja rakkautta ja respektiä hoitohenkilöstölle <3