Moikka! Olin päättänyt kaikesta huolimatta jatkaa blogin pitoa niin kauan kuin se tuntuu hyvältä ja jakaa siis kaikki käänteet tältä matkaltani. Nyt tultiin tilanteeseen, jossa kirjoittaminen tuntuu todella raskaalta - pettymys on valtaisa.

Eli, olin tänään kontrollikäynnillä klinikalla sitten Peijaksesta kotiutumisen jälkeen ekaa kertaa. Olen tietoisesti ollut vaisumpi täällä blogissa, koska olen odotellut tätä klinikkakäyntiä. Valitettavasti, ne uutiset olivat juurikin niin huonoja kuin osaisin pelätä.

Oikeassa silmäluomessahan on ollut se omituinen läiskä jo pitkään - kukaan ei ole tiennyt mikä se voisi olla. Peijaksessa iholleni nousi omituisia rokonnäköisiä jälkiä/rupia, joista sitten otettiinkin koepala, kun niiden aiheuttajaa ei tiedetty ja suoralta kädeltä eivät käänteishyljinnäin iho-oireiksi niitä mieltäneet. Itse olen koko ajan ollut vakaasti sitä mieltä, että ovat lääkityksen aiheuttamaa vaivaa, koska ei näyttänyt vanhalta sairaudelta. Koepalan tutkimukset kuitenkin nyt osoittavat, että sairaus on uusinut ihollani. Se paska on tullut takaisin! Luuydin, solut ja veriryhmäkin on vaihtunut (sain uuden veriryhmäkortin tänään), mutta mun immunologinen puolustus ei ollutkaan mukana tässä uusiutumisprosesissa. Tilanne ei siis näytä hyvältä, mutta kokeilevat nyt aluksi ainakin kaiken lääkityksen alasajoa ja sen mahdollista apua puolustusmekanismille. Odotukset eivät valitettavasti ole kovin korkeat sen suhteen ja kolikon kääntöpuolena taas käänteishyljinnän mahdollisuus.

Nyt täytynee vaan rukoilla ihmettä tapahtuvaksi ja katsoa miten asiat etenevät. Kaikkihan tässä on jo kohta kokeiltu. Uusi kontrolli ensi tiistaina. Voisin yrittää ottaa happea siihen asti – käydä tätä asiaa läpi kotona, vaikka tämä huonompi mahdollisuuskin oli tiedossa, vaatii sopeutumista.. Pyytäisinkin kaikilta niin normaalia suhtautumista kuin se tässä tilanteessa on mahdollista, mennään parhaimmalla mahdollisella asenteella ja vielä en aio luovuttaa, vaikka tilanne ei hyvältä näytä! Tehkää tekin näin. Kiitos kaikesta tsempistä ja tuesta - nyt sitä tarvitaankin <3