Hey Hoy! Laiskuri täällä näpyttelee wapun jännitysnäytelmän tuoksinnassa väliajalla jotakin kuulumisia. Lätkän MM- skabat eka matsi Usa -Suomi ja meidän kisastudio ajoi möksälle. Normioloissa istuttaisiin wappufiilareissa monien muiden kera jossain kisabaarissa Stadissa ja kiskottaisiin kaljaa kaksin käsin - noh, tänä vuonna monet muutkin juhlat on vietetty enempi tai vähempi poikkeuksellisesti... Tuleehan noita, paitsi kahdet missatut tärkeät viiskymppiset jäivät mua harmittamaan 😡

Mitäs mulle muuten kuuluu? Ollut taas aika pyöritystä tälle tädille. Olin viime viikon ma-la Jorvissa. Vaalisunnuntaina tuli niin paha elämä, ettei mikään mennyt sisään mutta kaikki tuli kuitenkin ulos. Noh, Ruotsalainen pakotii mut sairaalaan Meikun päivystykseen ma-aamusta, josta sitten kärräsivät illasta Jorviin. Suolistotulehdusta epäilivät, kuumeen ja nousevan crp:n vuoksi pitivät tiputuksessa sen vajaan viikon. Onneksi lääkkeet kuitenkin purivat noin nopeasti ja kotiuduin antibiotteineni niinkin pian.

Nahkan kanssa olen voinut yllättävän hyvin! Uskallankohan edes mainita, muttta olen erittäin toiveikas uuden hoidon ja sen pienen suuren mahdollisen ihmeen tapahtumisesta 😇 🙏  Mutta, ollaan nyt maltillisia - eikä korkkailla skumppia vielä. Maanantaina on tapaaminen Proffan kanssa ja toivottavasti ti saadaan kolmas tiputus. Ruokahalu ja makuaisti on kyllä ollut kadoksissa. Taas leikitään lasten tavoin kuormuri-lentokone-juna leikkiä, että jotakin menisi sisuksiin. Hirvittävä tunne, kun kaikki etoo ja mitään ei tee mieli? Ja mikään ei maistu miltään. Tämä liittyy ite siirtoon, voi kestää kuukausiakin.

Kävin myös ke Iho- ja Allergiasairaalassa toisen proffan arvioitavana. Koepaloista ei sinänsä uutta, paitsi toisessa ei edes tautia löytynyt... Siitä syystä sain myös kutsun hematologiselle näytille, kun proffa epäili käänteishyljinnän oireita. Proffa myös sanoi joidenkin veren solututkimusten osoittavan taudin olevan vain paikotellen ihossa, jota hoidetaan paikallisesti? Tätä en ihan ymmärtänyt, yritän vielä selvittää mitä ihmettä tarkoittaa... Mutta, arvaatte, että melkoisessa pyörryykkeessä tässä taas kuljetaan! 

Taas olen miettinyt sitä kuinka etuoikeutettu kuitenkin olen? Tämän pirullisen kaverin kanssa saan erinomaista hoitoa ja seurantaa kolmesta eri erikoissairaanhoidon yksiköstä? Nyt kun vielä tämä kolmio tekisi saumatonta yhteistyötä, niin ei tiedä mitä tapahtuukaan! Mutta, olen nöyrästi kiitollinen. Sen verran kuitenkaan en malta olla olla mainitsematta, että tämä vaatii itseltä taistelutahtoa ja periksiantamattomuutta. Sillä, hematologi totesi minulle maaliskuun alussa 'kohdallasi on nyt kaikki kokeiltu. Hematologiselta puolelta mitään ei ole enää tehtävissä. Jatko on nyt sitten palliatiivista hoitoa'. Jos olisin vaan tuon hyväksynyt - makaisinko nyt jossain palliatiivisella osastolla saattohoidossa??? Onnekseni olen taistelija ja ennen kaikkea mun ympärilläni on kannustavia ja sitkeitä läheisiä, jotka myöskään eivät olleet vielä valmiita luovuttamaan. 💗 Siksi pääsin takaisin Proffan potilaaksi Syöpikselle, mutta myös IAS:n experttien tykö.

No, mutta juhlikaa te ihmiset wappua kukin tahollanne ja parannelkaa itsenne viikonloppuna kuntoon uutta viikkoa kohti 😍 Kannustetaan Leijonat voittoon!! 👍👍👍

Lämpöö, Valoo ja Rakkautta 💛💙💜💚❤️