Hyvää Pääsiäisen aikaa :)

Terveisiä möksältä! Tultiin eilen tänne luonnon rauhaan ihmettelemään. Lumet ovat melko lailla sulaneet kauttaaltaan, mutta lampi vielä umpijäässä ja lumen peitossa ja täällä ei ole niin mustaa kuin kotosalla. Mikä parasta, täällä on ihana nukkua, kun on niin himpuran hiljaista ja pimeetä! Tänään ei ole tippunut taivaaltakaan mitään alas, käytiin jo hyvissä ajoin aamulenkillä melko kuulakkaassa kelissä. Nyt olen tehnyt alustavaa tilinpäätöshommaa, jotta saadaan tilintarkastus valmiiksi määräajassa.

Eilen herkuteltiin Ruotsalaisen paistamilla lohimedaljongeilla ja kevään ekoilla parsoilla. Olikin sigahyvää!! Tänään chef Tuire loihtii pääsiäisen texmex -kattauksen, kun lammas ei oikein ole meidän herkkua... Yritettiin nauttia eilen lasilliset punkkuakin, mutta nyt on iso iso hätä - ei edes lasillinen mennyt alas. Täytynee alkaa harjoitella, että vapuksi tässä pääsisi edes jonkinmoiseen kuntoon :D Numeroaddiktina pari lukua, eli 144 päivää (melkein juomatta) - lukuunottamatta 2 saunalonkeroa, yhtä Singha olutta Thai-ravintolassa ja 4 lasia punkkua (nämä siis eri kertoina eri tilanteissa, ei tässä mitään litrahuulia olla... :D).

Olotila on ollut vaihteleva ja nahkaa kiristää vaihtelevasti. Olen kuitenkin kovin onnellinen, että olen päässyt ulkoilemaan ja pystynyt tekemään normi askareita ja särkylääkkeiden ja rasvojen voimin myös saanut nukutuksi ihan hyvin. Huonomminkin voisi olla? Eikö! Itse ajattelisin, että ekasta tiputuksesta uutta lääkettä olisi nähtävissä / tunnettavissa jonkinmoista helpotusta. Katsotaan nyt mitä Proffa tuumaa, kun tapaamme ensi tiistaina. Onhan sekin lottovoitto, että pää ei ole mennyt sekaisin tässä myllerryksessä... Paljosta saan siis olla kiitollinen <3

Sain myös viime keskiviikkona soiton Iho- ja Allergiasairaalasta, jossa olen aikojen alussa ollutkin potilaana tämän ikävän kaverini kanssa, että ottaisivat minut ensi ke sisään pariksi päiväksi. En ihan tiedä mitä tämä reissu pitää sisällään, mutta olen kovin toiveikas :) Olin siis itse (nyt epäonnistuneen siirron jälkeen) yhteydessä minua aikoinaan hoitaneeseen lääkäriin siellä ja kyllähän Proffakin viime kerralla kysyi haluaisinko mahdollisesti hoitoa myös tuolta taholta. Pidetään taas peukut ja varpaat pystyssä ja toivotaan parasta mahdollista myös tuolta 'lomalta'. Kyseisessä sairaalassa nimittäin on juurikin tähän sairauteen paneutunut tutkimusryhmä, joilla on myös kansainvälinen yhteistyöverkosto ja heillä ainakin on paras tietämys varmasti ihonhoidosta ja sen oireiden helpottamisesta. Nyt en siis vähättele Proffaa ja Syöpistä, mutta olen onnellinen kaikesta saamaastani näkemyksestä ja kokemuksesta tämän kanssa. Koen taas olevani niin etuoikeutettu tästä ympärilläni olevasta asiantuntemuksesta ja siitä, ettei tarvitse olla yksin pahan kanssa...

Nauttikaa kaikki Pääsiäisestä ja herkuista <3 Oikein paljon lämpöö - valoo - rakkautta toivon teille.