Tervehdys!

Aatella, että ollaan jo joulukalenterin kolmannellatoista luukulla? Paitsi, että minä se unohdin avata jopa sen ensimmäisenkin luukun... Hirmusta vauhtia tuo aika kiitää liitää. Enää 11 yötä Jouluun.

Ei pitäisi - eikä ehkä saisikaan valittaa. Mutta, nyt on kyllä sillä lailla että minä olen aivaan täysiiin poikki! Ei jaksa - ei pysty - ei kykene eikä sitten yhtikäs mittään! En vaan voi käsittää mistä tämä johtuu? Tuntuu, että raajatkin painaa 100 kiloa kipaleelta. Väkisin saan itseni kammetuksi aamuisin sängyn pohjilta, ONNEKSI on karvajalka, joka pakottaa ylös-ulos ja lenkille. Muutoin en sieltä nousisi. Väistyisipä pimeys ja räkäataudit pikku hiljaa ja samalla virkistyispä tää täti :P

Medrolin puolitus sujui ongelmitta ja nyt ollaan oltu reilu viikko ilmankin. Toistaiseksi ei ONNEKSI mitään iho-oireita ole ilmaantunut. Alkaisi vaan hitonmoinen turvotuskin laantua vauhdilla (y), jotta tässä mahduttaisiin housuihinsa :) Maanantain vastaisena yönä sain hitonmoisen horkan ja oksetus-pas..tus jonkun kohtauksen. Meni päivässä ohi, mutta vieläkin kroppaa kolottaa!

Itse asiassa, mä olin aloittanut tämän postauksen kirjoittamista jo sen joulukalenterin toisella luukulla... En vaan ole saanut itsestäni aikaiseksi kirjoitushommiin. Meillä oli taannoin kuun alussa 'Oman elämämme Marttakerhon' pikkujoulut. Oikeen 16 martan voimin lähdettiin Isolle Kirkolle Helsinkiin. Olikin tosi kiva tapaaminen ja isommalla kokoonpanolla. Käytiin ekaksi pakoilemassa Escape Roomissa, päästiin onneksemme ulos ja iltaa vietimme Töölön Sävelessä. Ken, kuka ei ole kyseisessä ravintelissa käynyt - voin suositella. Miljöö ja palvelu, puhumattakaan ruoasta ovat erinomaisia. Torstai iltana oltiin Finlandia talolla kuuntelemassa The Manhattan Transferia. Genre ei ihan ole mun suurimpia suosikkeja. Mutta hitsi vieköön! Esitys toimi! Talossa on erinomainen fiilis, WoW! Ja siitä sai ehkä sen tarvittavan joulun odotus mielen, kun esittivät myös joulubiisejä. Niin, sattuihan siellä yksi acsidenttikin. Väliajalla sain tekstarin, että "joku, rek.nro xxx-xxx kolhi juuri autoasi ja poistui paikalta...tarvittaessa voin toimia todistajana" Ajatella, että noin ihania ihmisiä on oikeesti olemassa? Nähdä nyt tuollainen vaiva - selvittää autoni rekkarin perusteella puhelinnumeroni ja viestiä asiasta mulle! Yritän niin jotenkin lähettää viinipullon tuolle 'Arjen sankarille', koska hän myös jätti käyntikorttinsa tuulilasiin. No, asia on nyt hoidossa ja toivottavasti saan nopsaan vakuutuspäätöksen ja autoni pian korjaamolle. Viime viikonloppuna kummipoika oli meillä yökylässä. Hip-Hop täti pääsi leffaan. Käytiin katsomassa se J.K. Rowlingin kirjoittama Ihmeotukset ja niiden olinpaikat 3 D:nä. Ihan kiva satu, pääsi hetkeksi tästä raporttien-aikataulujen-kiireen  täyttämästä todellisuudesta ihan jonnekin muualle :)

Sunnuntain aamulenkillä häkellyttiin Wonkulan kanssa tämän ilmiön äärellä! Hitsi, että oli komee (kuulemma) Halo-ilmiö. Tuo kaari, loisti kuin sateenkaari ja aurinko oikeesti oli niin kirkkaana, että ihan sokaisi! Luonto on kaunis, voi kun me ihmiset vaan osaisimme arvostaa sen kauneutta ja hyvinvointia.

Eipäs muuta kuin hyvää Joulun odotusta. Maltti on valttia kaikissa kiireissä ja touhuissa ja toivotaan sitä valkoista Joulua <3

Lämpöä <3 Valoa <3 Rakkautta <3 toivon mä.